Skotlannista Espanjaan: ei aivan tavallinen matka
Miksi minä aloin opiskella espanjaa ja mikä siihen vaikutti? Menkäämme ajassa taaksepäin kesään 2004. Olin silloin kesätöissä Skotlannissa Isle of Buten saarella baarimikkona The Glenburn Hotelin aulabaarissa. Alun perin lähdin Britanniaan vahvistaakseni jo erittäin hyvää englannin kielen taitoani. Päämääräni oli osallistua kesän jälkeen englannin kielen sivuainekokeeseen Joensuussa.
Kesän aikana vietin paljon vapaa-aikaa espanjalaisten kesätyöntekijöiden kanssa. He puhuivat hyvin paljon espanjaa keskenään ja minä kuuntelin suurella mielenkiinnolla kieltä vaikka en silloin osannut muutamaa sanaa enempää kieltä. Minut lumosi kielen ilmaisuvoimaisuuden tunne, joka ikään kuin säteili ilmassa. Tähän väreilyyn liittyi myös eleet, ilmeet ja erilainen tapa olla.
Kaikki tämä yhdessä alkoi kiehtoa minua niin paljon, että päätin vielä saarella ollessani, että heti kun palaan yliopistolle niin menen kysymään kielikeskukselta espanjan kursseista. Onnekseni niitä oli runsaasti tarjolla. Lukuvuoden aikana opiskelin kaikki espanjan intensiivikurssit sekä osallistuin keskustelukurssille. Kurssikuvauksissa muistaakseni luki, että niiden sisältö vastasi lukion lyhyen kielen oppimäärää.
En ollut aiemmin opiskellut mitään romaanista kieltä. Kaikki oli siis opeteltava niin sanotusti alusta. Haastavia hetkiä oli monia. Halusin oppia ääntämään “Espanjan YLE”:n mukaisesti. Tästä esimerkkineinä, miten saa äännettyä soinnittoman interdentaalisen frikatiivin eli [θ]. Kirjoituksessa se vastaa merkkejä <c> ennen etuvokaaleja /e/ ja /i/ sekä merkkiä <z>. Esimerkkeinä sanat ciudad eli kaupunki ja cebolla eli sipuli.
Toinen haastava äänne oli soinniton velaarinen frikatiivi: se esitetään merkillä [χ]. Tämä castellanon (espanjan kielen nimi Espanjassa) äänteen tuottamisessa käytetään paljon energiaa. Kirjoitetussa tekstissä tätä äännettä vastaa merkki <j> ennen mitä tahansa vokaalia. Esimerkkisanoja: jersey eli neule, jubilado eli eläkeläinen, caja eli laatikko ja jamón eli kinkku. Etuvokaalien /e/ ja /i/ edellä samoin ääntyy myös merkki <g>. Esimerkkeinä: gitano eli romani ja Gijón (kaupunki Pohjois-Espanjassa).
